maanantai, 11. helmikuu 2008

..."Ikuisesti." Hän sanoi, ja upotti hampaansa kaulavaltimooni.

Maailmani on erilainen, se
on samaan aikaan kova ja
vahva kuin metalli, ja
hauras ja pehmeä kuin ohut
harso. Se on verenpunaisen
usvan peitossa ja vesi on
violettia, taivas on musta
ja maa rautanaulojen ja
piikkilangan peittämä.
Mikäli tunkeudut sisään,
ne pureutuvat
jalkapohjiisi karun
totuuden iskeytyessä päin
naamaasi: Olen seko.
Päästäni vialla. Raudan
alla oleva tuli haihduttaa
jaloistasi virtaavan veren
usvaksi. Minun on hyvä
hengittää sitä, mutta
sinun nenääsi se
kiinteytyy taas vereksi,
hyytyy, tiivistyy,
tukehduttaa sinut.
Maailmani kuuluu jälleen
vain minulle.

maanantai, 11. helmikuu 2008

..."Ikuisesti." Hän sanoi, ja upotti hampaansa kaulavaltimooni.

Maailmani on erilainen, se
on samaan aikaan kova ja
vahva kuin metalli, ja
hauras ja pehmeä kuin ohut
harso. Se on verenpunaisen
usvan peitossa ja vesi on
violettia, taivas on musta
ja maa rautanaulojen ja
piikkilangan peittämä.
Mikäli tunkeudut sisään,
ne pureutuvat
jalkapohjiisi karun
totuuden iskeytyessä päin
naamaasi: Olen seko.
Päästäni vialla. Raudan
alla oleva tuli haihduttaa
jaloistasi virtaavan veren
usvaksi. Minun on hyvä
hengittää sitä, mutta
sinun nenääsi se
kiinteytyy taas vereksi,
hyytyy, tiivistyy,
tukehduttaa sinut.
Maailmani kuuluu jälleen
vain minulle.